Aloha Spirit Finland – Blogi

Kun innostus viimein voittaa itsekritiikin

Viimeisen vuoden aikana mieli on muuttunut monia kertoja. On ollut hetkiä, jolloin olen päättänyt etten koskaan enää nouse teatterin lavalle. Toisena hetkenä palan halusta kirjoittaa näytelmää. Kaikkien näiden hetkien summa kertoo sen, että teatterin tekemistä on vihdoin ikävä. Se tuntuu ihanalta mutta myös pelottavalta. Miksi?

Luova flow joogan avulla

Joogan tuodessa meitä lähemmäksi itseämme, opimme tietoisesti tarkkailemaan omaa kehoa ja mieltä. Silloin on helpompi tehdä havaintoja toimimattomista toimintamalleista ja ajatuksista, jotka saattavat seistä luovuutemme edessä. Luova prosessi itse tapahtuu jossain tietoisen ja tiedostamattoman rajamailla. Kun mieli rauhoitetaan ja “tyhjennetään”, luodaan tilaa jollekin uudelle. Eihän maalaustakaan maalata vanhojen luomusten päälle, eikä kirjailija kirjoita kirjaa vanhan tekstin päälle. Uuden syntymistä ja luomista varten tarvitaan tyhjää tilaa.

Omalla polulla — On uskallettava etsiä, jotta voi löytää

Mietin omaa matkaani ja minua hymyilyttää, sillä taidan olla vihdoin oikealla reitillä. Mistä sen tietää? Siitä, että se tuntuu hyvältä. Se riittää merkiksi. Oikean suunnan löytäminen on kuitenkin vaatinut vääriin suuntiin kulkemista ja eksymistä. On tullut kuljettua pitkiä matkoja todetakseen, että on tainnut kompassi reistailla matkalla ja johdattaa aivan muualle kuin piti. Joskus taas on juossut innoissaan aurinkoista tietä eteenpäin, joka onkin yhtäkkiä loppunut ”tie päättyy” -liikennemerkkiin. Silloin vaihtoehtoina on ollut paluu risteykseen — tai oman polun luominen.