Mietin omaa matkaani ja minua hymyilyttää, sillä taidan olla vihdoin oikealla reitillä. Mistä sen tietää? Siitä, että se tuntuu hyvältä. Se riittää merkiksi. Oikean suunnan löytäminen on kuitenkin vaatinut vääriin suuntiin kulkemista ja eksymistä. On tullut kuljettua pitkiä matkoja todetakseen, että on tainnut kompassi reistailla matkalla ja johdattaa aivan muualle kuin piti. Joskus taas on juossut innoissaan aurinkoista tietä eteenpäin, joka onkin yhtäkkiä loppunut ”tie päättyy” -liikennemerkkiin. Silloin vaihtoehtoina on ollut paluu risteykseen — tai oman polun luominen.